En ole itse tullut pöpiksi vaan olen tehnyt pöpiä.

Tein jokin aika sitten ystäväni pojille 3 erilaiset vaippahousut. Pöpät olivat niistä parhaimman malliset. Nyt kun on tullut kuralätäkkökelit ja pojat ovat aloittaneet puistoelämän, tuli tarvetta pitkälahkeisille housuille. Puistotädit ovat ennakkoluuloisia kestovaippoja kohtaan, joten pissavaippoja ei puistossa vaihdeta ollenkaan pois. Pissat housuissa kuralätäkössä on toivottavasti mukavampi istua lahkeellisissa vaippahousuissa.

Oranssi-vihreissä pöpissä lankana on kahta pirtin hahtuvaa. Kummatkin meleerattuja jämiä. Kirjavissa on kolmea eriväristä virolaista hahtuvaa. Koska virolainen hahtuva on ohutta, neuloin kominkertaisella langalla. Ohjetta on seurattu muuten orjallisesti, mutta lahkeista tein äidin toivomuksesta ohjetta pidemmät.

Pöpiksi tuleminen on kyllä kohta lähellä. Olen sairaslomalla, sillä menetin jonkin virustaudin seurauksena ääneni. Ääni muituttaa etäisesti variksen ja Saimi Hoyerin (siis se malli, jolla on tosi matala ääni)  äänten risteytystä. Sain puhekiellon. Onneksi mulla on paljon neulottavaa. Monta työtä onkin valmistunut, odottavat vain viimeistelyä.

Ai niin, kun bloggasin viimeksi olin hieman näreissäni miehen kommentista piponi väristä. Seuraavalla kauppareissulla pipo oli päässäni ekaa kertaa julkisesti. Kaupassa minua vastaan tuli mummo, jolla oli kuin olikin päässään aivan samanvärinen pipo, kuin mulla. Mummon pipo oli vain sileää neuletta ja jonkilaisesta mohairista neulottu. Mies siis osui oikeaan ja mua nauratti.