Oli mukava saada kommentteja edellisen postauksen lapasista. Mä tykkäsin niistä itsekin. Alkaessani tekemään lapasia, mun piti neuloa ihan toisenlaista kirjoneulekuviota, mutta kuinkas ollakaan siitä tuli tuollaista. En ole paljon muunlaisia kirjoneuleita tehnytkään vuoteen. Nyt on melkein valmiina pinkit villasukat, joiden kuvio on onneksi vähän erilainen. Huomaan tykkääväni graafisista ja vähäeleisistä kirjoneulekuvioista itselläni. Kuolaan kyllä muiden monimutkaisempiakin, mutta päädyn aina tekemään samankaltaisia.

Viimeaikoina olen ollut hidas neulomaan. Tai olen kyllä aloittanut hihatontapaitaa useamman kerran, mutta jotenkin saan aina pyöröillä kutoessa neuleen solmuun puikolle. Ja sitten taas puretaan. En kyllä ymmärrä missä vika on. Yritän suoristaa neuleen puikolle oikeinpäin ja olla todella huolellinen kerroksen ylityksissä alussa ja silti. Mutta on neulomisen hitauteen ollut toinenkin syy. Kesätöissä on ollut tosi rankkaa, onneksi ne kuitenkin loppuvat viikon kuluttua. Sitten ehdin pitää 6 viikkoa lomaa, ennenkuin mulla alkaa oikeat työt. Onnistuin saamaan koulutustani vastaavaa työtä läheltä kotia. Matkaa on vain 5 km, mikä on täällä maalla kyllä aika luksusta.

Mutta nyt niihin kuviin vihreästä villatakista.

Mies käski poseerata ja minähän poseerasin...

Mallinahan on Vartalonmyötäinen takki Drops desingnin malli 97-18. Muutoksia tein kylllä malliin loppujen lopuksi aika paljon. Rullautumisen estämiseksi tein kaikkiin reunoihin 2 o, 2 n resoria 9 krs. Hihansuiden leveämmät osat jätin tekemättä ja kudoin mallissa kavennusten jälkeisellä silmukkamäärällä ekat 10 cm. Ja lisäsin vielä nappejakin koko etulistan mitalta. Mua ärsyttää villatakit, joita ei saa kiinni, jos paleltaa. Koko on M. Oon tyytyväinen takkiin, ehkä pari senttiä olisi voinut olla isää pituutta, mutta toimii se hyvin tuollaisenakin. Lanka on ihanan pehmeää, ei kutita yhtään paljasta ihoa vasten. Seuraava takki samasta langasta on jo suunnitteilla.

Neuloin myös pienen synttärilahjan pienelle tytölle 2 v. lahjaksi. Ruusuhuivin ohjeella silkkisen päähuivin. Se on kuvassa (ja myös tätä kirjoittaessa) pingottumassa. Toivottavasti tuli oikean kokoinen. On niin vaikea arvioida lapsen päänkokoa. Lankana on viime syksynä sny:ltä saamani Jaegerin Pure Silk DK. Ohjeessa kehotetaan kutomaan suositusta 1-2 numeroa isommilla puikoilla, mutta kudoin silti 0,5 suositusta pienemmillä. Kokeilin ensin paksummilla, mutta kutominen tuntui niin tönkköiseltä. Puikot olivat kokoa 3,5. Pääasiallinen lahja on kuitenkin Paukkumaissin levy.

Puutarhaharrastus on vienyt myös aikaa. Viime viikonloppuna keitin raparperikiisseliä ja valoimme betonista lehtien avulla laattoja nurmikolle kohtaan, jossa kävellään paljon.