Luin uusimmasta Ullasta lankojen eettisyydestä. Olen pitkän aikaa potenut huonoa omaatuntoa käyttäessäni lankoja, joiden villa oletettavasti tulee Australiasta tai Uudesta-Seelannista.  Ja muutenkin vegaanina (ruokavalioltani pääasiassa) olen potenut huonoa omaatuntoa eläinperäisten kuitujen käyttämisestä. Tai tarkennetaan, että sellaisten eläinperäisten kuitujen, joiden alkuperää en tiedä. Suomalaisen lampaanvillan käytössä en näe mitään pahaa. Silkistäkään en ole niin varma, että viitsinkö potea huonoa omaatuntoa. Nehän ovat kuitenkin vain toukkia, enkä mä muutenkaan ole selkärangattomia (hyttyset, paarmat yms.) kohtaan kovin suopea.

Olen kyllä tiennyt ongelmat niiden tuotannossa, mutta yrittänyt unohtaa ne aktiivisesti. Ulla kuitenkin herätti minut heräämään taas todellisuuteen. Podin maailmantuskaa yhden yön. Mutta aion kyllä jatkossa panostaa tähän asiaan enemmän.

Eettisyys ja ekologisuus vain ovat niin vaikeita toteuttaa. Kasvikuidut kuten bambu tuotetaan kaukana, joten ei niitäkään kovin ekologisina voi pitää. No enpä tiedä. Yritin netissä selvittää suomalaisesta villasta lankaa tekeviä yrityksiä, mutta ainoa löytämäni, jossa lankoja kunnolla esiteltiin, oli Pirtin kehräämö. Ja sitten tulee nämä opiskelijan rajalliset rahavaratkin vastaan eli esim. kotimainen alpakka on poissa laskuista (sivuilla ei ole hinta tms. tietoja, mutta täällä on saatavana myös lankaa).

No lankavarastot on niin isot, että niillä pärjäisi aika kauan. Ja pari lammasta on jossain haaveissa. 

Olen saanut lankoja jonkin verran kulutettua joululahjoihin, joten uutta toisaalta "saisi" ostaa. (Ajattelinkin käydä huomenna hieman ostoksilla.  Ja Tallinnaankin on matkakin on varattuna, ehkäpä sieltä löytyy virolaista villaa). Kuvia tuotoksista ei vielä paljasteta.